|

ALAKANSAKOULUN LAULUJA

Turvallisesti kouluun, oppimaan
elämää varten
1. Aamurukous (Kanssain ole, Jeesus)
2. Pieni matkalainen (Pien' on tuossa
matkalainen)
3. Koululaulu (Koska meitä
neuvotaan)
Lauluja työstä ja
leikeistä kotona ja lähipiirissä
4. Ahkeruus on ilomme (Aamun kirkas
aurinkoinen)
5. Työ ja leikki (Tikin takin)
6. Pajaleikki (Reippahasti lietsomaan)
7. Pieni nokikolari (Pieni nokipoika vaan)
8. Nasulassa (Nasulassa nasun lasten on niin
lysti olla)
9. Hopoti hoi (Hopoti, hopoti, hopotihoi)
Kotilaulut
10. Uutispuuro (Pellolla tuolla)
11. Äiti leipoo (Äiti
leipoo hymyellen)
12. Orvokkini (Orvokkini
tummasilmä)
13. Kotini (Tiedän paikan armahan)
Kotimaan laulut
14. Laulu Suomessa (Arvon mekin ansaitsemme)
15. Kansalaislaulu (Olet maamme armahin
Suomenmaa)
Syksy
16. Syyslaulu (Illan taivas tummenee)
17. Pikku Inkerin laulu (Tiu tau tilhi)
Joululaulut
18. Tonttujen jouluyö (Tonttuparvi
jouluyönä)
19. Joulupuu on rakennettu
20. Jouluyönä (Nukkuu
salot, mantereet)
21. Vuosi vanha (Vuosi vanha vaipui hautaan)
Talven tunnelmia
22. Tähtilaulu
(Tähtöset loistaa)
23. Körö
körö kirkkoon
24. Talvihalla (Ratiriti ralla)
25. Pyry (Pyry, pyry, pyry, hei)
26. Orvon huokaus (Tääll'
yksinäni laulelen)
Kevät
27. Laulu pajupensaasta (Pieni pensas,
uinahda)
28. Kevätpäivinä
(Kevättuuli se mulle niin hauskasti)
Kesäloma
29. Suvivirsi (Jo joutui armas aika)
30. Retkeilymarssi
(Kalliorinteellä hauska on olla)
31. Harakka (Herra Harakka hieno niin)
32. Hämähäkki
(Hämä hämähäkki kiipes'
langalle)
33. Paimenlaulu (Mä olen
paimenpoikanen)
34. Saunavihdat (Lapsoset ketterät)
Hengelliset laulut
35. Mä olen niin pienoinen
36. En oo liian pieni
37. Kotonansa (Onnea, oi Herran lasten)
38. Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
39. Jumala suojelee (Kuinka turvallisna
ompi)
40. Levolle lasken, Luojani
Aamurukous
säv. J. N. Lahtinen, san. S. Hongell, sov. L. Kangas

Kanssain ole,
Jeesus, päivä tämäkin,
auta askelissas' että kulkisin!
Päivä kuluessaan monet puuhat tuo,
rinnallani seiso, apuasi suo!
Pyhitä, oi
Jeesus, luonne, mieleni.
Hoida halujani, hoida kieleni!
Sydän jos saa haavan, sido, Jeesus se;
estä, etten muita täällä runtele.
Suo mun
hiukkasenkaan sua heijastaa,
auta silmilläsi katson maailmaa;
mieli nöyrä, hellä, luo sä minuhun.
suo mun jokaisessa nähdä kuva sun!
Työt ja
ilot, huolet kädestäs' jos saan,
tyynnä tietäin kuljen, sinuun katson vaan;
illan tullen riennän syliis', Herrani.
Olet maailmassa syvin riemuni.
Pieni
matkalainen
säv. trad., san. K. Raitio, sov. J. N. Lahtinen/L. Kangas

Pien on tuossa
matkalainen,
kirjat, taulut laukussaan;
silmä kirkas, hohtavainen,
viel' on puna poskillaan.
Minne, minne käy sun tiesi,
pieni, reipas matkamiesi?
"Kouluhun!",
sä vastaat mulle
toivon hymy huulillas'.
Käyös siis, ja Herra sulle
olkoon siellä oppaanas'.
Ahkeruuteen aikas' käytä,
isän, äidin toiveet täytä!
Säännön
tiedän taatun vakaan:
rukoile ja työtä tee!
Tiedot, taidot, sen mä takaan
siten sulle aukenee,
tunnossasi rauha säilyy,
puhtautta silmäs' päilyy.
Ja kun kerran
koulustasi astut elon taistohon,
kunto sull' on povessasi,
voimakas käsvartes' on,
taitosi myös käytät varmaan
kunniaksi maasi armaan.
Koululaulu
säv. ja san. trad., sov. J. N. Lahtinen/L. Kangas

Koska
meitä neuvotaan
mielehemme painamaan
opetukset, jotka meitä
ohjaa tiedon, taidon teitä,
niin me kaiken ikämme
muistissa ne pidämme.
Ahkerat ja siivot
me
aina olla tahdomme,
nöyrät myös ja kuuliaiset,
Luojahamme luottavaiset,
joka ain' on armostaan
valmis avun antamaan.
Pikku taulut,
kirjaset
meille ovat mieluiset;
Niistä monet opit saamme,
tuntea myös Jumalaamme;
tätä koulu tarkoittaa,
tähän meitä kasvattaa.
Ahkeruus
on ilomme
säv. ja san. trad., sov. L. Kangas

Aamun kirkas
aurinkoinen
taivahalla paistelee.
Iloisena lintu pieni
taasen laulee.
Niin kuin puitten
lintusetkin
ilomielin laulaen
alamme me lapsosetkin
työmme riemuiten.
Kuluu pian lyhyt
päivä.
Ilta lepohetken tuo.
Niille, jotka työstä jäivät,
ei se unta suo.
Työ
ja leikki
säv. trad., san. M.Konttinen, sov. L. Kangas

Tikin, takin, tikka
hakkaa
puuta nokallansa,
viepä pienet poikansakin
työhön muassansa.
Kipin, kapin lapset
rientää
kouluun aamusella,
eipä tahdo kelpo lapset
koskaan laiskotella.
Tillin tallin,
tikka tanssii
koivun konkelolla,
lapset työstä
päästyänsä
pihanurmikolla.
Pajaleikki
säv. ja san. trad., sov. L. Kangas

Reippahasti
lietsomaan,
rautaa tässä taotaan!
Kauas kuuluu kalke,
työss' on pojat, palkeet,
Reippahasti lietsomaan,
rautaa tässä taotaan!
Riemumiellä
työhön vaan,
kelpo työmies palkitaan.
Terveys ja voima
siit' on palkintoina.
Riemumiellä työhön vaan,
kelpo työmies palkitaan.
Niin sä
kasvat mieheksi,
vartut kunnon sepäksi,
laitat lukot, avaimet,
aurat, sirpit, viikatteet.
Niin sä kasvat mieheksi,
vartut kunnon sepäksi.
Pieni
nokikolari
säv. ja san. trad., sov. J. N. Lahtinen/L. Kangas

Pieni nokipoika
vaan,
uuninpiippuun katoaa.
Yhä ylös yrittää,
katolle hän kiipeää.
Nokipoika toisinaan
puhdas ompi muodoltaan,
kun hän pyhän tultua
pois saa olla piipusta.
Pikku nokipojallen
anna kätes' lämpöinen,
ahkeraksi opi myös,
niin kuin hänkin täytä työs'.
Nasulassa
säv. trad., san. A. Lydecken, sov. L. Kangas

Nasulassa nasun
lasten on niin lysti olla,
päivät pitkät ilakoivat kotivainiolla:
Niff ja Nöf ja Tif ja Töff ja koko perhekunta.
Illan tullen emon syli suopi onnen unta.
Emo itse valvoo
kauan.
Miettii, että tuota,
miksi eivät ihmislapset
nasuloihin luota?
Luulevatpa, että me vain likaa rakastamme,
vaikka siisteyteen tiedän aina kaipaavamme.
Kun on oljet
puhtaat, niin en tiedä riemun rajaa
enkä silloin arvata voi kodikkaampaa majaa,
kuin on meidän lättimme. Jos ihmiset sen
tietäis',
niin ei kukaan kodissamme likaa enää
sietäis'!
Nuku, Niff, ja
nuku, Nöf, te lapset armaat, pienet!
Kas Töff on hiukan likainen. Missä nyt juossut
lienet?
Toivon, että meilläkin ois' sauna lauantaisin,
löylyn sietäis' pieni Töff - ja
minäkin sen saisin.
Hopoti
hoi
säv. E. Melartin, san. E. Suonio, sov. L. Kangas

Hopoti, hopoti,
hopoti hoi!
Varsa hypäten hirnuu.
Hopoti, hopoti, hopoti hoi!
Voita Valpuri kirnuu.
Voin minä voitelen leivällen,
leivän vien minä varsallen,
sitten ei varsani pelkää!
Hei, jopa pääsin sen selkään!
Kopoti, kopoti,
kopotikoi,
joutuhun varsani juokse!
Hopoti hopoti hopotihoi!
Vie minut mummoni luokse!
Yli vuorien harpataan,
poikki merien kahlataan.
Mummo kakkuja paistaa,
tekisi mieleni maistaa.
Uutispuuro
säv. ja san. trad., sov. L. Kangas

Pellolla tuolla
kauniilla, missä
kypsä jo ruis on keltainen,
sirpit kourassa, kyyryksissä
leikkavi väki hikoillen.
Seisoipa kauvan
pellolla vilja,
riiheen sieltä se ahdettiin,
riihen lämmitti Maija ja Hilja,
siellä se parsilla kuivui niin.
Niin ylihuomenna
aamusta asti
riihessä puitihin kolkuttain,
varstoilla lyötihin ankarasti,
niin jyvät tähkistä irrottain.
Myllyyn Matti
aamulla läksi
uutisviljaa jauhattamaan,
jauhot toi, ja illaksi täksi
patanen pantiin kiehumaan.
"Lapset! Jo valmis
on uutispuuro,
käykää sitä jo maistelemaan!" -
Huudolle tuolle ei ole kuuro
lapsista pienin, ei suurinkaan.
Äiti
leipoo
säv. A. Sonninen, san. I. Hellén, sov. L. Kangas

Äiti
leipoo hymyellen.
Kelle leivot, äiti, kellen?
Vielä kysyt - kelles muille
pienoisille piimäsuille?
Tää
on kakku pikku Annin,
tuo on Heikin, tää on Hannin.
Tämän saapi pikku Asta,
joll' on yksi hammas vasta.
Leivät
nousee, hiipuu uuni,
miss' on pienet piimäsuuni?
Kätken kakkuun kaipausta,
sirottelen siunausta.
Rakkautta rahdun
verran -
toinen teille leipoo kerran.
Äidin kakku makeaisin,
sitä, ah, jos aina saisin
Orvokkini
säv. J. N. Lahtinen, san. S. Lampén, sov. L. Kangas

Orvokkini
tummasilmä,
kultasydän pieni,
katso aina lempeästi,
kun käy luokses' tieni.
Itse hoidin
kukkamaani:
rikkaruohot kitkin,
vettä kannoin iltasella
rantatietä pitkin.
Noudan
tästä äidilleni
orvokin tai kaksi;
annan kaunokukkaseni
äidin armahaksi.
Kotini
säv. trad., san. K. Raitio, sov. J. N. Lahtinen/L. Kangas

Tiedän
paikan armahan,
rauhallisen, ihanan,
jos on olo onnekas,
elo tyyni, suojakas.
Sepä
kotikulta on,
koti kallis, verraton,
eipä paikkaa olekaan
kodin vertaa ollenkaan.
Siell' on isä rakkahin,
siellä äiti armahin,
siellä siskot, veikkoset,
riemurinnat, iloiset.
Suojaa, Herra,
kotini,
anna sille armosi,
anna olla enkelein
vartijana kodillein.
Laulu
Suomessa
säv. trad., san. J. Juteini, sov. J. N. Lahtinen/L. Kangas

Arvon mekin
ansaitsemme
Suomen maassa suuressa,
vaik'ei riennä riemuksemme
leipä miesten maatessa.
Laiho kasvaa kyntäjälle,
arvo työnsä täyttäjälle
Lal lala lala lal lal la...
Suomen poika
pellollansa
työtä tehdä jaksaapi.
Korvet kylmät voimallansa
perkailee hän pelloiksi.
Rauhass' on hän riemullinen,
mies sodassa miehuullinen.
Lal lala lala lal lal la...
Suomen
tytön poskipäihin
veri vaatii kukkaset.
Hall' ei pysty harmaa näihin,
näit' ei pane pakkaset.
Luonnossa on lempeyttä,
sydämessä siveyttä.
Lal lala lala lal lal la...
Opin
teillä oppineita
Suomessa on suuria.
Väinämöisen kanteleita
täällä tehdään uusia.
Valistus on viritetty,
järki hyvä herätetty.
Lal lala lala lal lal la...
Kansalaislaulu
säv. trad., san. J.H. Erkko, sov. J. N. Lahtinen/L. Kangas

Olet maamme,
armahin Suomenmaa,
ihanuuksien ihmemaa!
Joka niemeen, notkohon, saarelmaan
kodin tahtoisin nostattaa!
Kodin
ympäri viljavat vainiot
kalarantoja kaunistais'.
Jalon kansan kuntoa laulelmat
yli aaltojen kuljettais'.
Kaikki, kaikk'
ylös yhytenä miehenä nyt
Suomen onnea valvomaan!
Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa,
isänmaahan ja maailmaan.
Syyslaulu
säv. trad., san. H.L., sov. J. N. Lahtinen/L. Kangas

Illan taivas
tummenee,
jo syksy maille hiipii;
tuuli kolkko kohisee
ja lehdon puita riipii.
Järvet
sinihohtoiset
jo kohta jäihin peittyy.
Lasten leikkitanteret
nyt lumen alle heittyy.
Kaikki pienet
lintuset
nyt muille maille lentää.
Kesän riemut mennehet
vain aatoksihin entää.
Pikku
Inkerin laulu
säv. M. Nyberg, san. I. Kianto, sov. L. Kangas

Tiu, tau, tilhi,
äidin ryytimaassa,
joko sinä lensit
syömähän taas?
Syö,
syö, tilhi,
punapihlajaani!
Heitä Inkerille
pikkusen myös!
Onko sulla
kylmä?
Älä lennä poikkeen!
Minä haen vanttuut,
turkinkin tuon.
Tonttujen
jouluyö!
säv. J. N. Lahtinen, san. L. Lönnroth, sov. L. Kangas

Tonttu parvi joulu
yönä kesteissänsä hyörii,
kevyesti harmaahousut lattialla pyörii.
Pääss' on heillä
punatöyhtö, jalass' somat tossut,
johan saisi tonttuäiti tuoda joulupossut!
Pimeyttä
kaikkialla; koko talo nukkuu.
Aivan tähän pimeyteen tonttuparvi hukkuu.
Lipi löytää punasoihdun; sehän
tietä näyttää.
Osaavathan tonttulapset jouluyönsä
käyttää!
Tonttuäiti
puuron keitti, pöydän valmiiks' kattoi.
Siihen pieni Tipi-tonttu joulukinkun kantoi.
Oli siinä maistamista oikein aimo lailla -
eipä ollut tonttulasten vatsa yhtään vailla.
Vielä
lasten vuoteen luokse tontut hiljaa hiipi,
lasten korvaan kuiski: "Varjelkoon sun enkelsiipi!"
Sitten koko tonttuparvi riensi kotimaille,
eipä jäänyt jouluyöstä
kukaan iloo vaille!
Joulupuu
on rakennettu
säv. ja san. trad, sov. L.Kangas

Joulupuu on
rakennettu,
joulu on jo ovella.
Namusia ripustettu
ompi kuusen oksilla.
Kuusen pienet
kynttiläiset
valaisevat kauniisti.
Ympärillä lapsukaiset
laulelevat sulosti.
Kiitos Sulle,
Jeesuksemme,
kallis Vapahtajamme,
kun Sä tulit vieraaksemme,
paras joululahjamme.
Jouluyönä
(Nukkuu salot mantereet)
säv. J. N. Lahtinen, san. L. Brantin, sov. L.
Vähä-Eskeli

Nukkuu salot,
mantereet,
uinuu järvet jäätyneet.
Välkkyy taivaan tähtivyö,
kirkas ompi jouluyö.
Enkel-laulu
taivainen
sointuu halki ilmojen.
Laakson hanki hengen saa,
hengen saa jo metsä, maa.
Kello
temppelissä lyö -
Pyhä ompi jouluyö.
Jeesus syntyi maailmaan,
siitä riemu päällä maan.
Vuosi
vanha
säv. M. Nyberg, san. I. Hellén, sov. L. Kangas

Vuosi vanha vaipui
hautaan
riemuineen ja murheineen.
Ihmissydän puhkee nöyrään
rukoukseen, kiitokseen.
Oi, jos vuosi alkava
oisi Luojan siunaama.
Oi, jos koittais'
päivä uusi
joka lapsen sydämeen!
Saisi siellä uinuavat
hyvät hengen valveilleen.
Silloin vuosi alkava
oisi Luojan siunaama.
Kasva suureks'
Suomen lapsi,
kasva avuks' isälles.
Voimistu ja vartu vainen
tositurvaks' äidilles'!
Isän, äidin kotimaan
ole kelpo lapsi vaan.
Korkehimman haltuun
anna
kallihimmat toivehes'.
Pienet huolesikin kanna,
Hän ne kääntää
parhaakses'!
Hänpä vuoden alkaneen
johtaa hyvään päätökseen.
Tähtilaulu
säv. K.E. Sjögrén, suom. san. O. Vuorinen,
sov. L.Kangas

Tähtöset
loistaa,
tietäni valaisevat,
tähtöset toista
eloa ilmaisevat.
Lentää
ken voisi
Juuri kuin lintunen tuo
mieluista oisi
kohota tähtien luo!
Laulelen
sentään,
vaikk' olen vankina maan,
laulu kun lentää
tähtien asuntolaan.
Laulu ja soitto
puhtaampi tähdissä lie. -
Suuri on voitto,
Luoja kun sinne mun vie!
Körö
körö kirkkoon
säv.ja san. trad., sov. L. Kangas

Körö
körö kirkkoon,
papin muorin penkkiin,
ruskealla ruunalla,
valkealla varsalla,
kirjavalla kissalla,
kolipäällä koiralla,
topsis, topsis, top!
Talvihalla
säv. trad., san. M. Konttinen, sov. J. N. Lahtinen/L. Kangas

Ratiriti ralla,
tuli talvihalla,
kuuraparta tuiskutukka,
lumiviittaa, harmaasukka,
ratiritiralla,
semmoinen on halla.
Ratiriti ralla,
mistä tuli halla?
Tuolta Pohjan tunturilta,
Lapin lasten laitumilta,
ratiriti ralla
sieltä tuli halla.
Ratiriti ralla,
mitä teki halla?
Puhui metsät puhtahiksi,
jäät ja järvet kantaviksi.
Ratiriti ralla,
sitä teki halla.
Ratiriti ralla,
hyvin teki halla.
Saavat lapset lasketella,
luistella ja lauleskella.
Ratiriti ralla,
kiitoksia, halla.
Pyry
säv. ja san. M. Hela, sov. L. Kangas

Pyry, pyry, pyry
hei!
Mistä tulit sinä tänne?
Tuntureilta Lapinmaan
ja olen ystävänne,
vaikk' onkin rintan' lunta vaan.
Pyry, pyry, pyry
hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
Pyry, pyry, pyry
hei!
Konsa lähdet maasta tästä?
Kevätajan leuto sää
kun saapuu etelästä,
mua kutsuu Pohjan aava jää.
Orvon
huokaus
säv. ja san. trad., sov. J. N. Lahtinen/L. Kangas

Tääll'
yksinäni laulelen,
kun ilta tullut on;
nyt päivän työt jo loppunee
ja pääsen lepohon.
Mä olen
niin kuin lintunen,
joka metsässä visertää;
ei ole mulla turvaa,
eik' yhtään ystävää.
Lennä,
lennä, lintuseni,
lennä ylös pilvihin!
Vie hartaat huokaukseni
luo Luojan taivaihin!
Laulu
pajupensaasta
säv. S. Lithenius, san. Z. Topelius, sov. L. Kangas

Pieni pensas,
uinahda,
viel' on talven valta,
ei näy kukkaa, kanervaa
talven peitteen alta.
Kauvan täytyy vartoa,
kunnes kukkii pihlaja,
pieni pensas, uinu,
viel' on talven valta.
Pientä
tainta silmäilee
päivän armas tytti,
kas, kun kerran henkäisee,
kaiken elähytti!
Päivän kirkas katse vaan
sai jo pulmut puhkeemaan!
Tuutii sua ja silmää
päivän armas tytti.
Kevätpäivinä
säv. J. N. Lahtinen, san. S. Lampén, sov. L. Kangas

Kevättuuli
se mulle niin hauskasti
joka puuta ja pensasta soittaa!
Pihapolkuja pitkin se hyppelee,
taisi juostessa minutkin voittaa.
Kevätauringon
katse niin kirkas on,
että sirrilläsilmin mä kuljen!
Jopa tuonne se kasvatti vuokkoja, -
koko kimpun mä käsihin suljen!
Kevätsatehilla
vainen niin lysti on,
minä loiskis ja läiskis kun astun!
Kevätpuronen kun myllyäin
pyörittää,
enpä huoli vaikka mä kastun!
Kevät
kutsuvi perhot ja lintuset,
ja se lainehen leikkiä antaa.
Ihan kaikki se meidätkin lapsoset
suviriemujen sylihin kantaa!
Suvivirsi
säv. trad., san. I. Kolmodin, suom. E. Kajanus, sov. tradition
pohjalta L. Kangas

Jo joutui armas
aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks' luopi,
sen kutsuu elohon.
Taas niityt
vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs', Jumala,
ihmeitäs' julistaapi
se vuosi vuodelta.
Taas linnut
laulujansa
visertää kauniisti.
Myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi?
Mun sieluni sä liitä
myös äänes' kuorohon,
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias Hän on.
Oi Jeesus Kristus
jalo
ja kirkas paisteemme,
Sä sydäntemme valo,
ain' asu luonamme.
Sun rakkautes' liekki
sytytä rintaamme.
Luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme.
Retkeilymarssi
säv. J. N. Lahtinen, san. S. Lampén, sov. L. Kangas

Lal lal la laa
laa...
Kalliorinteellä
hauska on olla,
siellähän paistaa päiväkin niin!
Tuuli se riemumme kauvaksi kantoi,
siellä kun kerran leikittiin.
Sinnepä jällehen joutuen sä riennä,
siellä on päivä armahin
Hei! Hoi! Tahdissa vainen,
pystypäin ja varmoin askelin.
Kaunis on kulkea
metsikkötaival:
siellä on suuret puolukkamaat!
Hongikko tuolla ja kukkiva kangas
toistavi laulut riemukkaat!
Kalliorinne jo sävelihin vastaa!
Joutuen eespäin kaikki vaan!
Hei! Hoi! Kilvaten tuonne!
Kenpä meistä ensin joutuukaan?
Herra
Harakka
säv. J. N. Lahtinen, san. S. Lampén, sov. L. Kangas

Herra Harakka hieno
niin
jällehen laittihe samettiin.
Vihreää, näätte, hän
rakastaa;
siintävän rinnalla purppuraa.
Herra Harakka
liivit sai
valkeat - silkkiä - tottakai;
Vieläpä tuotihin saappahat
uudet ja markkoja maksavat
Herra Harakka
harjaa näin
kiiltävän tukkansa taaksepäin -
Sitten niin kummasti naurattaa
kihihi hihi hihhahhaa.
Hämähäkki
säv. ja san. trad., sov. L. Kangas

Hämähämähäkki
kiipes langalle.
Tuli sade rankka - hämähäkin vei.
Aurinko armas kuivas satehen.
Hämähämähäkki kiipes
uudelleen.
Hämähämähäkki
kutoo verkkoaan.
Sitä kannattaisi mennä katsomaan.
Taitavasti hämähäkki verkon rakentaa.
Verkostansa hämähäkki elantonsa saa.
Hämähämähäkki
kutoo verkkoaan.
Illan tullen viimein sen valmihiksi saa.
Kesäillan hämäryys metsän
saavuttaa.
Hämärässä
hämähäkki vaanii saalistaan.
Paimenlaulu
säv. ja san. O. Klauvellin mukaan P. J. Hannikainen, sov. L.
Kangas

Mä olen
paimenpoikanen,
ain' iloinen kuin peipponen,
ja päivät pitkät soitan vain
mä tuohitorvellain:
Tuu, tuu, tuutelituu
Kun karjan kellot
kilkkavat
ja lintuset kun laulavat,
niin silloin kuuluu hauskalta,
kun vastaan torvella:
Tuu, tuu, tuutelituu
Ja illan tullen
karjoinein
kun palajan niin lystiksein
viel' annan metsän rinnasta
näin torven raikua:
Tuu, tuu, tuutelituu
Saunavihdat
säv. trad., san. M.Konttinen, sov. L. Kangas

Lapsoset
ketterät kotihaasta
koivuista oksat taittaa.
Noistapa nopsilla käsillänsä
saunahan vihdat laittaa.
Lauteilla saunan kotoisen
taas illalla kylpy maittaa.
Pehmyt on lapsista
aina vihta
äiti jos vihtomassa.
Lämpöinen löyly on kotisaunan,
toisin on vierahassa.
Jospahan säilyis' äidin lapset
kylmältä maailmassa!
Mä
olen niin pienoinen
säv. M. Nyberg, san. I. Hellén, sov. J.N.
Lahtinen/L. Kangas

Mä olen
niin pienoinen,
pienoinen aivan,
Sä suuri ja voimakas,
Isäni taivaan.
Siks'
syytä ei peljätä
lapsella liene,
kun taivainen Isäni
tarpehet tiennee.
Kun voimani
uupuvat,
käsilläs' kannat
ja syntini armosta
anteeksi annat.
Oi, johdata kulkuni
totuuden teitä!
Et, Isäni armahin,
lastasi heitä.
En
oo liian pieni
sav. ja san. trad./Pyhäkoulun laulukirja, sov.J.N. Lahtinen/L.
Kangas

En oo liian pieni
lapseks' Jumalan.
Hänen käskyjänsä
mielin noudatan.
En oo liian pieni
enkä halpakaan
temppelinä
Pyhän Hengen olemaan.
En oo liian pieni
kuuliaisena
hellän isän, äidin
olla lapsena.
En oo liian pieni
kodin valoksi,
joka Jeesuksesta
riemuin kertoopi.
Kotonansa
Säv. ja san. Siionin kannel, sov.traditionaalisen sovituksen
pohjalta L. Kangas

Onnea, oi, Herran
lasten
saapuessaan kotia.
Kuka saattais autuasten
riemujuhlaa kuvata?
Jeesustansa, Jeesustansa
siellä saa ain' katsella.
Täällä
on jo autuasta
Jeesuksehen uskoa.
Autuaampi tuolla puolen,
kun saan nähdä Jeesusta
kotonansa, kotonansa
murehista vapaana.
Maan
korvessa kulkevi
säv. P.J. Hannikainen, san. I. Hellén, sov. L.
Kangas

Maan korvessa
kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy,
vaan ihana enkeli vieressä käy.
On pimeä
korpi ja kivinen tie
ja usein se käytävä liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen langeta vois',
jos käsi ei enkelin kädessä ois'.
Maan korvessa
kulkevi lapsosen tie.
Vaan ihana enkeli kotihin vie.
Oi, laps' ethän milloinkaan ottaa sä vois'
sun kättäsi enkelin kädestä pois?
Jumala
suojelee
säv. ja san. J. N. Lahtinen, sov. J.N. Lahtinen/L. Kangas

Kuinka turvallisna
ompi
valkovuokko viaton,
niinkuin tietäis' Jumalan
sitä suojaavan.
Ootko, pieni
lapsonenkin,
viaton kuin vuokkonen?
Taivaan suuri Jumala
tutkii sinua.
Oi, sä
varmaan rukoilet
ja puhtautta pyytelet.
Olla Luojan kukkana
ois' niin turvaisia.
Levolle
lasken
säv. S. Lithenius, suom. san. A. Krohn, sov. J.N. Lahtinen/L.
Kangas

Levolle lasken,
Luojani,
armias ole, suojani!
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi!
Taivas on kirkas,
kaunoinen.
Siellä on armas lapsosen.
Siellä on aina seijes sää.
Päivä ei konsaan pilveen jää.
Lapseksi tee mua
taivahan,
maista jo matkaa kulkeissan.
Täällä jo taivas rintaan tuo.
Nukkua helmaas nyt mun suo.
< Etusivulle
|