Mieskvartetti Delicato
YLEISESITTELY
Presentation på svenska
Presentation in English
DELICATO 30 VUOTTA
DELICATO 30 ÅR

30-VUOTISJUHLA-
KONSERTTI JA
-HISTORIIKKI

DISKOGRAFIA
KUVASATOA
LEVYJEN TILAUS
YHTEYSTIEDOT
PALAUTE


Robert Paul
II tenori
Jukka Sallinen
I tenori
Lauri Kangas
I basso
Kalevi Vähä-Eskeli
II basso

30-VUOTISJUHLAKONSERTTI
Sibeliusmuseum, Turku, 11.4.2012 klo 19.00
Mieskvartetti Delicato r.y.: Erään suomalaisen mieskvartetin taival 1982 - 2012

Vuoden 1982 kesällä esiintyi ensimmäisen kerran Delicato-niminen lauluryhmä, Veikko Ilola, Hannu Heinilä, Pekka Lehtinen ja Kalevi Vähä-Eskeli. Hannu antoi laulutunteja kolmelle muulle. Kerran sitten kävi niin, että opettaja vähän sohlasi aikatauluja ja kaikki oppilaat tulivat tunnille samaan aikaan. Mikäs siinä auttoi, oli laulettava yhdessä ja siinä syntyikin kvartetti, pian Delicatoksi ristitty.

Delicaton alkuaikoja. Vasemmalta Hannu Heinilä, Veikko Ilola, Pekka Lehtinen, Kalevi Vähä-Eskeli

Delicato-kvartetti esiintyi ensimmäisen kerran kamarikuoro Meloksen kesäleirillä vuonna 1982. Pekka Lehtinen sai jostain päähänsä, että sopiva esiintymisasu olisi painitrikoo. Pukeutumistiloissa oli suuri peili, joka vääjäämättä paljasti tiettyjä vajavaisuuksia. Serlan talouspaperirullalisäys auttoi. Esitettävät teokset olivat Ebron rannalla, Kaarlon kalossit ja Kimmeltää kirkkahat ja suosio suunnaton.

Kvartetin taiteellisesta amibitiosta ei silloin (eikä myöhemminkään) oikein saatu selvää, mutta koska kvartetin laulajat olivat kamarikuoro Meloksen jäseniä ja dir. mus. Esa Yli-Fossin kasvatteja, saatettiin odottaa korkeita päämääriä. Kvartetti teki laajan konserttikiertueen Varsinais-Suomen ja Satakunnan kirkkoihin Bach-ohjelmistolla. Lisäksi kvartetti valittiin laulamaan Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan ja Yleisradion yhdessä julkaisemalle Lääninlevylle. Tämän jälkeen kvartetti äänitti myös Yleisradiolle suomalaista musiikkia. Kvartetti esiintyi enimmäkseen pienimuotoisissa tilaisuuksissa.

Vuonna 1985 kvartetin kokoonpanossa tapahtui ensimmäinen muutos, kun Lauri Kangas (sittemmin dir. cantus) tuli mukaan kuvioihin kiireisen Pekka Lehtisen tilalle. Pian myös Hannu Heinilä katsoi aikansa riittämättömäksi, ja hänen tilalleen saatiin kuukausia kestäneen etsinnän jälkeen diplomiurkuriksi valmistunut Hannu Ilola, kvartetin ensimmäinen musiikin ammattilainen. Kun Hannu tuli laulaman ykkösbassoa, Lauri siirtyi kakkostenoriin.

Vuonna 1987 kvartetti koki kutsumuksensa vakavoituneeksi ja alkoi suunnitella rekisteröitymistä yhdistykseksi. Päätös syntyi marraskuussa 1987. Sääntöihin kirjattiin selkeästi esille kvartetin halu edistää korkeatasoista mieskvartettikulttuuria. 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun kokoonpanolla kvartetti harjoitteli ja esitti, serenadien lisäksi, aktiivisesti kirkkomusiikkia ja järjesti useita konsertteja Turun lähialueen kirkoissa. Kirkko-ohjelmiston rungoksi vakiintui Suomen kirkkojen musiikki: Piae Cantiones + ortodoksisen kirkkoperinteen laulut + suomalaiset luterilaiset laulut. Kirkkokonserteissa oli yleensä väliaika, jonka aikana Hannu Ilola itse tai hänen tuleva puolisonsa Rita esittivät urkusooloja. Avioitunut Hannu jäi kiireittensä vuoksi pois kvartetista 1990, mutta oli mukana urkuosuudella myöhemmin valmistuneella kirkkomusiikkilevyllä, Kirkko eilen ja tänään.

Hannun tilalle liittyi Meloksessa laulanut kakkostenori Robert Paul kvartettiin, ja samalla Lauri palasi laulamaan ominta stemmaansa, ykkösbassoa. Bellman, serenadit ja kansanlaulut muotoutuivat ohjelmiston rungoksi ja niiden harjoittelussa kiinnitettiin kovasti huomiota yhteisen soundin kehittämiseen. Julkisuuteen tottuneena Roope alkoi aktiivisesti ehdottaa kvartetin laulun dokumentointia levylle.

Kvartetin sisällä tosin ei tuolloin (eikä vieläkään) saatu ratkaistua kysymystä, pitäisikö laulussa olla yhteinen soundi vai neljä toisistaan riippumatonta ääntä. Jonkinlaiseen kompromissiin lienee päästy, tai oikeastaan jokainen voi kuunnella kvartetin tekemät CD-levyt ja tehdä omat johtopäätöksensä. Serenadilevy Ole rakastettu, rakastettuni oli ensimmäinen CD (1997) ja sitä seurasi melko nopeasti em. kirkkomusiikkilevy (1999). Molemmat levyt (samoin kuin uusin CD:mme Paljain jaloin) tehtiin MILS Musiikki Oy:n tulisieluisen johtajan Markku Lulli-Seppälän kanssa hyvässä yhteistyössä.

Nyt oli ammennettu tyhjiin kvartetin siihen asti omaksuma ohjelmisto ja edessä oli uuden ohjelmiston tekeminen. Kalevi ehdotti alakansakoulun lauluja, joiden säveltämisessä, kokoamisessa ja sovittamisessa hänen isoisänsä J.N. Lahtinen oli tehnyt merkittävän työn. Sellaisenaan pianosäestykselliset laulut eivät tietenkään sopineet mieskvartetille. Lauri oli kokeillut vähän aikaisemmin sovituksien tekemistä muutamaan muuhun lauluun. Kvartettilaisten mielestä ne olivat sangen laulettavia ja niinpä päätettiin kokeilla, miten alakoulun laulut kääntyvät mieskvartetin ohjelmistoksi. Hulluahan se on kun vanhat äijät sovittavat ja laulavat lastenlauluja, mutta toisaalta, sitä henkeä, jolla alakoulussa laulettiin, eivät voi muut tavoittaa kuin alakoulussa itse olleet. Kun laulut alkoivat tuntua mukavilta, päätettiin tehdä niitä kokonainen levyllinen. Niitä tuli muutama ylikin, mutta levylle pääsi 40 laulua. Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen osastolta saatiin apuraha, jonka turvin voitiin ruveta tekemään CD-levyä. Levy äänitettiin Raision Konsan kylän ala-astekoulun tiloissa koulun 100-vuotisjuhlan aikaan ja levystä tuli varsin suosittu (2003).

Alakansakoulun lauluja -levy on kulttuurillisesti merkittävä, koska se on ollut ensimmäisiä äänitteitä, joissa kansakouluperinteen laulut on otettu uudelleen esille. Nythän niitä jälleen onneksi kuulee varsin usein eri yhteyksissä. Levy on myös osoittautunut poikkeuksellisen terapeuttiseksi. Esimakua tästä saatiin kun kvartetti kävi laulamassa lauluja sairaalan pitkäaikaisosastolla ja potilaita pyydettiin mukaan laulamaan. Potilaat innostuivat niin että he jäivät esiintymisen jälkeen yhdessä laulamaan, vaikka heillä ei ollut ennen tilaisuutta oikeastaan mitään kontaktia keskenään. Olemme saaneet monia viestejä sitä, miten nämä vanhat, kauniit laulut ovat saaneet vanhuksia heräämään tilasta, jossa mikään muu kontakti ei ole ollut mahdollista. Tällaisesta palautteesta kvartetti on todella iloinen, ylpeäkin. Alakansakoulun levy antoi kvartetille myös mahdollisuuden esiintyä sekä TV1:ssä että MTV3:ssa. Sen jälkeen levy olikin eniten myyty suomalainen klassisen musiikin levy parin kuukauden ajan.

Kun alakoulun levy oli tehty, kvartetti haki taas uusia haasteita. Päätettiin tilata Turun ympäristön säveltäjiltä Delicatolle omistettua musiikkia. Jälleen tehtiin historiaa: uusia lauluja mieskvartetille koko levyllinen (CD Paljain jaloin 2008) säveltäjinä maakunnan parhaimmistoa (Erkki Ensiö, Pauliina Isomäki, Markku Lulli-Seppälä, Martti Parkkari ja nyt jo edesmennyt Pekka Torhamo). Tiedettiin, että tämä levy ei ole kaupallisesti menestys, eikä se sitä ollutkaan. Veikko ilmoitti jo levyä tehtäessä, että hän haluaa lopettaa pitkän ja ansiokkaan ykköstenoriuransa, kun levy valmistuisi. Veikosta, uskollisesta ja luotettavasta kvartetin perustajajäsenestä tehtiin kvartetin ensimmäinen kunniajäsen. Kun levyn julkistaminen tuli ajankohtaiseksi, oli kvartettiin löydetty uusi ykköstenori, Jukka Sallinen, kokenut kuorolainen ja kvartettilainen, ammattitason laulaja. Hän sopeutui heti kvartettiin ja oli jo mukana tekemässä vuoronvaihtoa Veikon kanssa ensimmäisessä julkistuskonsertissa.

Äänitteiden lisäksi kvartetin toiminta näkyy ja on näkynyt myös muissa yhteyksissä. Olemme laulaneet mm. Yleisradion äänitteissä sekä konsertoineet laajalti Etelä-Suomessa. Vuosina 1995 - 1998 kierrettiin kirkkomusiikkiohjelmistolla useissa Etelä-Suomen kaupungeissa. Kvartetti esiintyi Ahvenanmaan musiikkijuhlilla 1998. Vuonna 1997 esiinnyimme Espanjan Barcelonassa, ja vuonna 2003 esitimme Suomen Madrid-Instituutissa suomalasta maallista musiikkia ja Salamancassa eurooppalaista kirkkomusiikkia. Puolan matka, jossa kahdessa kirkkokonsertissa oli kuutisensataa kuulijaa, tehtiin 2010.

Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa

Mieskvartetti Delicato päätti aloittaa 30-vuotisjuhlakonsertin teoksella, jota vaikuttavampaa ei ole. Samalla kvartetti tunnustaa suomalaisuutensa. Suomalaisesta kansallisromanttisesta musiikista kvartetti valitsi kaksi seuraavaa laulua. Melartinin Soita somer, heljä hiekka on vähän harvemmin kuultua kansallisromanttista mieskuoromusiikkia, perusluonteeltaan salaperäinen, mutta valoisa: ilakoi niin kauan kuin Suomen suvea riittää. Palmgrenin tuttu Sjöfararen vid milan oli luonnollinen valinta tähän osioon. Merimiehen kaipuu merelle on pohjaton, mutta realiteetit on vain otettava huomioon: mereltä tuleva raikas tuuli on lopulta se, joka heittää miilusta tuhkat vanhenevan miehen silmille. Viimeiset tämän osan lauluista ovat suomalaisuuden syvimmiltä vesiltä. Sibeliuksen Sydämeni laulu kertoo surutyöstä suurimmassa surussa. Kuusiston Suomalainen rukous on ollut suomalaisille rakas laulu, kulmakiviä siinä, että kansan moraali ja rohkeus kestivät kaikkein vaikeimpinakin aikoina. Se on aina ajankohtainen laulu.

Miehen kruunu

Mieskvartettimusiikkia ei ole ilman naiselle, tuolle usein niin tavoittamattomalle Dulcinealle osoitettua kunnioittavaa ihailua ja kaipuuta. Voi, jos ilta joutuisi on kansanlaulu, jota on sanottu Suomen kauneimmaksi. Serenadiosiossa laulamme neljä maakuntamme säveltäjän teosta. Koska mieskvartetit kunnioittavat toisiaan, osoittaa myös Delicato kunnioituksensa Hummeripojat-kvartetille ottamalla ohjelmistoonsa heidän kokoelmistaan tunnetun serenadin Lasinkuultava laulu. Katalonialainen laulu Erramillete ja japanilainen laulu Chisai aki mitsuketa edustavat kvartetin esoteerista diletantismia.

Oi, kansakoulu - miksi jätit meidät?

Ohjelmaan on saatu vain murto-osa alakoulujen erittäin runsaasta lauluaarteesta - esimerkiksi J.N. Lahtinen on yksin säveltänyt ja julkaissut yli 200 kansakoululaulua, joista suurin osa on jäänyt unholaan, vaikka niiden sanoma on tämän päivän kasvatukselle kenties ajankohtaisempi kuin koskaan. Saunavihdat, Pikku-Inkerin laulu, Suojelusenkeli, Mökin laittaja - onko suloisempaa suomalaista musiikkia? Sovitukset Delicatolle ovat Laurin käsialaa. Konsertissa on jopa yhden sovituksen kantaesitys: Mökin laittaja. Jopa raavaat delicatolaiset ovat vuolaasti ylistäneet taiteellisen johtajansa sovitustaitoa, sillä nämä laulut sopivat todella korvaan.

Pussillinen uusia

Konsertin kaksi ensimmäistä osiota ovat musiikkia, jota monet kuorot ovat esittäneet ja esittävät. Kolmas ja neljäs osio ovat kvartettilaisten itsensä säveltämiä tai sovittamia tai kvartetille sävellettyjä lauluja. Antilan Lyhyt suvi sai kvartetille sopivan muodon vasta aivan hiljattain eikä sitä ole levytetty, vaikka kappale kaikessa vienoudessaan olisi sen arvoinen. Kalevin lyriikan harrastus ja ihastus kulminoituvat Uuno Kailaaseen, jonka elämän vaiheita Kalevi usein käy läpi harjoituksissa. Talo ja Viulu ovat Delicatoa elimellisimmillään ja hieno Kalevin ja Laurin yhteistyön hedelmä. Ohjelmassa viimeisenä on aivan riemastuttava tarina Sammakon virsi sateen aikana, jonka Mustapään kirjoittamat sanat ovat saaneet slaagerimaisen tarttuvan melodian ja sovituksen Laurin kädestä.

OHJELMA

Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa

Jean Sibelius, san. V. A. Koskenniemi: Finlandia
Leevi Madetoja, san. Eino Leino: Soita somer, helkä hiekka
Selim Palmgren, san. Gustaf Fröding: Sjöfararen vid milan
Jean Sibelius, san. Aleksis Kivi: Sydämeni laulu
Taneli Kuusisto, san. Uuno Kailas: Suomalainen rukous

Miehen kruunu

Suomalainen kansanlaulu, sov. Kari Kaarna.: Voi, jos ilta joutuisi
Markku Lulli-Seppälä, san. Veikko Polameri: Seniorin lemmentunnustus
Erkki Ensiö, san. Einari Vuorela: Kulkurin kosinta
Ilkka Aaltonen, san. P. Mustapää: Lasinkuultava laulu
Pekka Torhamo, san. Uuno Kailas : Pieni syntinen laulu
T. de Urrengochea: Erramillete
Yoshinao Nakada, san. Hachiro Sato, sov. Lauri Kangas. Chiisai aki mitsuketa

Oi, kansakoulu - miksi jätit meidät?

Suomalainen kansansävel, san. Maija Konttinen, sov. Lauri Kangas: Saunavihdat
Suomalainen kansansävel, san. Maija Konttinen, sov. Lauri Kangas: Työ ja leikki
Mikael Nyberg, san. Ilmari Kianto, sov. Lauri Kangas: Pikku-Inkerin laulu
P.J. Hannikainen, san. Immi Hellén, sov. Lauri Kangas: Suojelusenkeli
P.J. Hannikainen, san. P.J. Hannikainen, sov. Lauri Kangas: Mökin laittaja

Oi, kansakoulu - miksi jätit meidät?

Aaro Antila, san. Hilkka Jokisalo, sov. Lauri Kangas: Lyhyt suvi
Kalevi Vähä-Eskeli, san. Uuno Kailas: Talo
Kalevi Vähä-Eskeli, san. Uuno Kailas: Viulu
Pauliina Isomäki, san. Juhani Siljo: Ohi ikkunan
Lauri Kangas, san. P. Mustapää: Sammakon virsi sateen aikana

Finlandia

Oi, Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa,
Yön uhka karkoitettu on jo pois
Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
Kuin itse taivahan kansi sois,
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
Sun päivä koittaa, oi synnyinmaa.

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
Pääs seppelöimä suurten muistojen,
Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
Sa että karkoitit orjuuden
Ja ettet taipunut sa sorron alle,
On aamus alkanut, synnyinmaa.

Soita somer, helkä hiekka

Suvi-illan suussa impi astui virran vieremää,
kuuset kuiski, laine loiski, tuoksui nurmi nukkapää.
Sorsat kaislistossa sousi, kalaparvet karkeloi,
tuomilehdon lentosuukot vastarannan tuuli toi.

Ilakoiten impi kulki rantamata virran veen,
somer soitti, hiekka helkki alla Annin askeleen.
Soita somer, helkä hiekka, laula laine huoleton,
ilakoitse impi nuori! Lyhyt Suomen suvi on.

Sjöfararen vid milan

Vid milan har jag vaktat i vinter och vår
och längtat till havet i många långa år,
långt bort från min gammalmansmöda.
Från havet är den vind, som i tallarna går
och leker med stoftet från milan, som står
med mull över kolen som glöda.

Voi, jos ilta joutuisi

Voi, jos ilta joutuisi,
vaivat vaimentuisi,
hikihelmet kuivuisi
ja armas laimentuisi!
Silloin ois, oi silloin ois
mun rinnassani rauha.

Voi, jos armas lähtisi
papin pakinoille,
hentukseni heltyisi
ja taipuis talosille!
Silloin ois, oi silloin ois
mun rinnassani rauha.

Seniorin lemmentunnustus

Olet nuori,
ja minä rakastan vain sinua
Vanhenet,
ja minä vain rakastan sinua
Olet vanha,
ja vain minä rakastan sinua

Kulkurin kosinta

Kulkuri olen minä ennen ollut,
kulkuri olen vain nytkin.
Näithän: varsani valkoharjan
juuri mä sen seinään kytkin!

Kulkurin omaksi kyselen sua,
kulkunen luokalla laulaa,
tuuheat taljat reslassa vuottaa.
Katsos mun orhini kaulaa!

Kulkurin pirtti on pitkän pitkä,
tähdet sen katossa kiiluu.
Kuuttaren värttinä kultia kehrää,
revontuli takassa hiiluu.

Kulkurin ruista ei vie halla,
hältä ei lampaat karkaa.
Kulkuri elää taivasalla,
viljelee maantien sarkaa.

Työ ja leikki

Tikin, takin, tikka hakkaa
puuta nokallansa,
viepä pienet poikansakin
työhön muassansa.
Kipin, kapin lapset rientää
kouluun aamusella,
eipä tahdo kelpo lapset
koskaan laiskotella.
Tillin tallin, tikka tanssii
koivun konkelolla,
lapset työstä päästyänsä
pihanurmikolla.

Pikku-Inkerin laulu

Tiu, tau, tilhi,
äidin ryytimaassa,
joko sinä lensit
syömähän taas?
Syö, syö, tilhi,
punapihlajaani!
Heitä Inkerille
pikkusen myös!
Onko sulla kylmä?
Älä lennä poikkeen!
Minä haen vanttuut,
turkinkin tuon.

Suojelusenkeli

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy,
vaan ihana enkeli vieressä käy.
On pimeä korpi ja kivinen tie
ja usein se käytävä liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen langeta vois',
jos käsi ei enkelin kädessä ois'.
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Vaan ihana enkeli kotihin vie.
Oi, laps' ethän milloinkaan ottaa sä vois'
sun kättäsi enkelin kädestä pois?

Mökin laittaja

Nytpä tahdon olla ma
pienen mökin laittaja:
Seinät kun saan valmihiksi,
toisen pään teen kamariksi,
päähän toiseen pirttisen,
sievän, hauskan, puhtoisen.

Sitten vielä rakennan
tallin, aitan, navetan.
Hyv' on olla myöskin sauna,
jossa kylven lauantaina,
riihi metsän rinnassa,
nuottakota rannalla.

Tallis' oiva hevonen
panna auran etehen,
neljä lehmää navetassa,
pieni porsas karsinassa,
lampaina vuonineen
määrillensä kymmenen.

Pellot kauniit, viljavat,
niityt, nurmet ruohoisat,
paljon voimaa tehdä työtä,
sekä aina onni myötä.
Siin' on kaikki toivehein,
josta laulun tään mä tein.

Lyhyt suvi

Ah, liian myöhään suvi meille ehti.
Viel' lähteneet ei juhannukseks' jäät,
ja vaivoin syksyyn mennen koivut lehti,
ja nousi ensimmäiset ruohonpäät.

Yön heljän lapset, kukat, hallanarat
ei uskaltaneet kauneeks' kenttien.
Öin itki osattomat sydänparat,
kun lauloi vilulintu murheinen.

Näin suvi lyhyt, köyhä oli meillä,
mutt' sentään kiittäkäämme siitäkin:
/:Näät liian raskas talven hankiteillä
on käydä mielin kovin katkerin.:/

Sammakon virsi sateen aikana

Hyppien, tanssien kuljen
polkua varjoisaa,
polkua metsän halki,
polkua metsän taa,
niitylle huikasevalle
kurjenpolvien,
niitylle härjänsilmäin,
varsankellojen.

Autuas, autuas ilta,
Autuas ilta nyt on.
Päivällä paahtava helle,
autere auringon
yllä janoisten kukkain,
harmajan-valkeain,
kalvaitten härjänsilmäin,
kellojen kumartuvain -

vaan nyt pilvistä vesi
tihkuu ja salama lyö -
autuas, autuas ilta,
onnellisuuden yö.

Kosteus vyöttää niityn
mättäät raukeat,
lammikko alhossa kiiluu,
puroset porisevat.

Lammikko alhossa kiiluu
vettä virkistävää!
Täyttynyt toiveuni,
kelpaa hengittää!
Elämänlähteelle, veljet,
sirkka ja mettinen!
Vedelle simaiselle
viritän ylisyksen.

Rypien, ryypäten vettä
kasteenraikasta, näin
vedessä simaisessa
villisti temmeltäin
persoonallisen virren,
sammakon virren teen.
Veljet, alusta jälleen,
veljet uudelleen!

Hyppien, tanssien kuljen et cetera

Sydämeni laulu

Tuonen lehto, öinen lehto,
siell' on hieno hietakehto,
sinnepä lapseni saatan.

Siell' on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
kaitsea Tuonelan karjaa.

Siell' on lapsen lysti olla,
illan tullen tuuditella
helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla,
kultakehdoss' kellahdella,
kuullella kehrääjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita!
kaukana on vaino, riita,
kaukana kavala maailma.

Suomalainen rukous

Siunaa ja varjele meitä,
Korkein, kädelläs!
Kaitse kansamme teitä
vyöttäen voimalla meitä,
heikkoja edessäs!
Sulta on kaikki suuruus,
henki sun hengestäs.

Tutkien sydämemme
silmäsi meihin luo!
Ettemme harhaan kääntyis,
ettei kansamme nääntyis,
silmäsi meihin luo!
Alati synnyinmaalle
siipies suoja suo!

Lasinkuultava laulu

Tein lasinkuultavan laulun,
älä luule, että voit sen alta paeta.
Siihen jäät ja siinä aina soit.
Ja laulu, jonka laadin,
oli aivan sanaton.
Olet kaunein, mitä tiedän,
olet kaunein, mitä on.
Tein lasinkuultavan laulun,
joko huomaat, tajuat:
se vaimentaen vahvistaa
suven äänet ihanat.
Veden solinan,
airojen kohahtelun
ja suhinan kaislikon.
Olet kaunein, mitä tiedän,
olet kaunein, mitä on.

Pieni syntinen laulu

Pien ihanaiseni, vuoteellain
olet ollut alaston.
Minä syntimme muistoa laulussain
en kiellä; se kaunis on.

Ja kun silmäni suljen, päivin öin
näen vartalos vieläkin,
ihos kuultoa, poveas ikävöin
ja syntiä, suloisin.

Ja aina, kun olet lähelläin
ja suutas suutelen,
minä tunnen kanssasi kylpeväin
pyhiss' aalloissa Gangeksen.

Sinä puhdistat, sinä nostat vain,
siks syntimme kaunis on.
Tytär jumalan, minun vuoteellain
olet ollut alaston.

Erramillete
Cogiditos de las manos,
venimos de buen humor,
bilbainitas y bilbaínos
que se quieren con amor.
Erramillete, erramillete,
Santurce, Bilbao y Portugalete.

En la calle Urazurrutia
hay una piedra redonda
donde pican el tabaco
los mozos allí.

Viva nuestro gran Bilbao,
y su rico chacoli,
Viva la merluza frita
y el bacalao al pir-pir.

Si quereis saber yo os lo diré
cuantos corazones tiene la mujer.
1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 9 y uno 10,
1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 9 y uno 10,
que suman 10.
Viva Bilbao!

Chiisai aki mitsuketa

Dareka sanga mitsuketa
Chiisai aki mitsuketa
meka kushi onisan
te no naru ho u e
sumashita omimi ni
kasuka ni shimita
yonderu kuchibue
mozu no koe.
Chiisai aki mitsuketa

Saunavihdat

Lapsoset ketterät kotihaasta
koivuista oksat taittaa.
Noistapa nopsilla käsillänsä
saunahan vihdat laittaa.
Lauteilla saunan kotoisen
taas illalla kylpy maittaa.

Pehmyt on lapsista aina vihta
äiti jos vihtomassa.
Lämpöinen löyly on kotisaunan,
toisin on vierahassa.
Jospahan säilyis' äidin lapset
kylmältä maailmassa!

Talo

Nous' taloni yhdessä yössä,
kenen toimesta, Herra ties.
Se auttoiko salvutyössä,
se Musta Kirvesmies?

On taloni kylmä talo,
sen ikkunat yöhön päin.
Epätoivon jäinen palo
on tulena liedelläin.

Ei ystävän, vieraan tulla
ole ovea laisinkaan.
Vain kaks' on ovea mulla,
kaks': uneen ja kuolemaan

Viulu

Koko pitkän päivän istui
hän nurkassa yksinään.
Oli hänellä ruohonkorsi
ja varpu käsisään.

Ja se kuiva ruohonkorsi
oli hänelle viulun jous:
koko päivän se ylitse viulun
- sen varvun - sous ja sous.

Mitä soitti se koivunvarpu,
Isä Jumala yksin ties:
oli viulu se hullunviulu,
ja se mies oli autuas mies.

Ohi ikkunan

Ohi ikkunan lumia lentää,
ne tuuli kauvas vie.
Ohi ikkunan ihmiset entää,
ei jälkeä säilytä tie.

Lumet, ihmiset illan helmaan
pian silmistä häipyy pois.
Elon kummaan kuvitelmaan
syvin onniko kätketty ois?

Back